Lähdin politiikkaan ja SDP:n riveihin Joensuussa vuonna 2018. Politiikkaan minut ajoi halu tehdä Suomesta oikeudenmukaisempi maa, jossa huominen olisi meille kaikille parempi – jotta meistä jokaisella on mahdollisuus tavoitella unelmiaan. Tärkeimpiä arvoja minulle ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja vapaus, jotka ovat myös SDP:n arvojen ytimessä. Siksi minulle oli selvää, että liittyisin SDP:n jäseneksi, ja nopeasti tunsin löytäneeni poliittisen kotini.
Toimin Joensuussa hetken myös paikallisten Demarinuorten puheenjohtajana ennen muuttoa Joensuusta vuonna 2020, ensin Tampereelle ja Helsinkiin ennen asettumista Vantaan Maarinkunnakseen. Vuonna 2024 päätin asettua ensimmäistä kertaa kunta- ja aluevaaliehdokkaaksi. Viimeisen sykäyksen ehdokkaaksi asettumiseen antoi esikoistyttäreni syntymä vuoden 2024 alussa. Politiikkaan minua vetävät edelleen samat arvot kuin vuonna 2018, mutta isäksi tuleminen herätti minut ajattelemaan entistä konkreettisemmin, miten nyt tehtävät päätökset vaikuttavat tuleviin sukupolviin.
Näissä kunta- ja aluevaaleissa haluankin ajaa erityisesti nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen liittyviä teemoja. On ensiarvoisen tärkeää puuttua nuorten syrjäytymiseen. Syrjäytyminen voidaan estää siten, että nuori kokee olevansa osa kaveriporukkaa, perhettä tai muuta yhteisöä – se, että hän on osa jotain merkityksellistä ja yhteisöllistä. Yksi tapa lisätä tätä kuuluvuuden tunnetta on harrastustoiminta. Vantaa voi mahdollistaa yhteistyössä urheiluseurojen kanssa matalan kynnyksen harrastustoimintaa koulujen tiloissa koulupäivän päättyessä. Tätä kautta nuori voi kokeilla eri lajeja ja kenties löytää lajin, jonka parissa harrastustoiminta jatkuu myös koulun ulkopuolella.
Tehokas lääke syrjäytymisen estämiseen on myös lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus on Vantaalla kaksinkertainen Suomen keskiarvoon nähden. Lapsiperheköyhyyttä pystytään taklaamaan parhaiten työpaikoilla ja toisaalta maahanmuuttajataustaisten paremmalla integraatiolla, mihin ensisijainen toimenpide on kielitaidon oppiminen. Vantaan tulee löytää keinoja mahdollistaa myös aikuisten Suomen kielen opiskelu, joka auttaa henkilöitä juurtumaan osaksi vantaalaista yhteisöä.
Kolmas tärkeä teko on laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus. Varhaiskasvatukseen tulee taata riittävä rahoitus, jotta tehtävät saadaan täytettyä pätevillä ammattilaisilla. Suomenkielisen perusopetuksen resursointia on priorisoitava, sillä riittävä suomen kielen taito on edellytys suomalaisessa yhteiskunnassa.
Ja tietenkin nuorten ja vanhempien vantaalaisten hyvinvointia voidaan edistää myös monin muin toimenpitein. Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö sekä kattavat ulkoiluympäristöt mahdollistavat monenlaisen virkistymisen ja toisaalta tekevät Vantaasta houkuttelevamman paikan asua. Kattava joukkoliikenne takaa nykyistä useamman vantaalaisen vaivattoman siirtymisen töihin, harrastuksiin tai vaikka kauppareissulle. Erityisen tärkeää on kehittää poikittaissuuntaisia yhteyksiä sekä huomioida joukkoliikenteen tarjonta uusia asuinalueita kaavoitettaessa. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon sekä asukkaiden että elinkeinoelämän tarpeet.
