Nuorissa on tulevaisuus, sanotaan. Mutta tulevaisuus, jossa nykyiset lapset ja nuoret varttuvat ja aikuistuvat, muotoutuu tämänpäiväisillä päätöksillä. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat leikkaukset aiheuttavat väistämättä heikennystä uskoon paremmasta huomisesta. 

Kipeitä päätöksiä joudutaan ajoittain tekemään, mutta leikkausten kohdistaminen ainoastaan jo valmiiksi heikossa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa oleviin perheisiin johtaa sosiaalisiin ongelmiin. Ongelmien hinnan maksavat tulevat sukupolvet esimerkiksi sosiaaliturvamenojen myötä.

Köyhyys jättää lapseen jäljen ja voi pahimmillaan johtaa näköalattomuuteen, jopa syrjäytymiseen yhteiskunnasta.

Lapsiperheköyhyys on kansallinen häpeätahra, jonka poistamiseksi tarvitaan riuskoja toimenpiteitä. Nykyhallituksen kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin perheisiin kohdistuva leikkauspolitiikka uhkaa päinvastoin lisätä köyhien perheiden määrää. 

Kunnat ja hyvinvointialueet joutuvat elämään leikkausten seurausten kanssa, mutta voivatko ne tehdä asialle jotain?

Kyllä voivat. Tehokkain keino ilmiön kitkemiseksi on se, että perheen vanhemmalla tai vanhemmilla on työpaikka, josta saatava palkka riittää perheen elättämiseen.

Vantaan kaupunki korostuu negatiivisesti sekä työttömyyttä että lapsiperheköyhyyttä koskevissa tilastoissa verrattuna muihin pääkaupunkiseudun ja toisaalta Uudenmaan kuntiin. 

Vantaan kaupungin pitää tehdä toimia, että kaupunkiin saadaan monipuolisesti eri alojen yrityksiä. Kaavoituksella pitää taata riittävä määrä eri alojen liiketiloja, esimerkiksi teollisuuden tai ravintoloiden vaatimia tiloja. Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Kehä III:n ansiosta kaupunkiin on muodostunut Suomessa ainutlaatuinen logistiikka-alan yritysten keskittymä, jota voidaan kehittää edelleen.

Vantaan tulee edistää myös Kehä IV -hanketta, mikä parantaisi logistiikka-alan toimintamahdollisuuksia ja siirtäisi liikennettä pois valmiiksi ruuhkaiselta Kehä III:lta.

Toinen keino on koulutus, ennen kaikkea suomenkielinen opetus.

Vantaa on monikulttuurinen kaupunki, suorastaan sulatusuuni. Erilaiset taustat ovat rikkaus, mutta saadaksemme yhteisömme toimimaan parhaiten tarvitsemme yhteisen kielen. 

Suomessa tämä kieli on suomi, sillä riittävä suomen kielen taito on edellytys toimimiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Tämän vuoksi suomenkieliseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen tarvitaan riittävät resurssit, jotta nuoret saavat riittävän kielitaidon esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan hakemiseen. 

Kolmas keino on helpottaa köyhien perheiden arkea pienin toimin.

Esimerkiksi koulupäivien yhteydessä järjestettävä matalan kynnyksen harrastustoiminta on yksi tällainen. Harrastaminen antaa lapsen tai nuoren arkeen mielekästä tekemistä ja sosiaalisia kontakteja, mikä parantaa hänen elämänlaatuaan.

Lisäksi voimme vaikuttaa esimerkiksi varhaiskasvatusmaksuihin. Maksun pienentäminen tai tulorajan nosto helpottaa perheiden arkea ja toisaalta voi kannustaa vanhempaa ottamaan vastaan uuden työn tai vaihtamaan parempipalkkaiseen tehtävään.

Lapsiperheköyhyyttä ei kitketä kevyin toimin, ja toimenpiteet edellyttävät myös rahoitusta. Rahaa ei tunnetusti ole liikaa, mutta toisaalta Vantaalla ei ole varaa olla tekemättä mitään. 

Sosiaaliset ongelmat tahraavat Vantaan maineen, joka näkyy jo nyt esimerkiksi suomalaistaustaisten muuttoliikenteessä. Vain määrätietoisilla perheiden asemaa ja työllisyyttä edistävillä toimilla pystymme katkaisemaan tämän negatiivisen kierteen ja tehdä Vantaasta paremman asuinpaikan.

Näissä vaaleissa voimme kääntää Vantaan suunnan. Pidetään yhdessä huolta, että Vantaa on hyvä paikka kasvaa, asua ja tehdä töitä!